perjantai 7. joulukuuta 2012

Kismon kuulumisia

Näin otettiin heti käyttöön uusi heinälaari.
Kismo on kuulunut perheeseeni nyt pari kuukautta. On se kyllä ihana veijari. :) Pikkuhiljaa on tullut ideoita ja innostusta uudistaa ja monipuolistaa Kismo-herran elinaluetta. Kismohan siis on minulla aina vapaana. Häkkikin löytyy tietenkin, mutta siinä on aina luukku auki ja siellä käydään vain syömässä, juomassa ja vessassa. Lempipaikkoina herralla on ollut sängyn alunen, jonne se menee aina nukkumaan pisimmät unensa. Myös pöydän alla, sohvan takana ja uutuutena keskellä lattiaa mattojen välissä tulee röhnötettyä paljon.



Nyt olen jälleen uudistanut Kismon häkin sisustusta ja hankkinut erään uutuuden. Tein häkkiin pahvista heinälaarin johon saan melko paljon heinää kerralla. Laitoin myös maton uudelleen häkin pohjalle, koska toivon hartaasti Kismon älyävän vessalaatikon päälle. :D Häkissä on myös pahvilaatikko pesäkolona, jonka oviaukolle laitoin kankaasta "verhot" jotta se olisi suojaisampi. Paikkaansa etsii vielä kivinen laatta jonka ajatuksena olisi tarjota hieman viileämpikin lepuuttelupaikka. Tällä hetkellä se saa olla häkin vierustalla.

Tuplavessa :D

Me opettelemme Kismon kanssa vielä vessalaatikon käyttöä. Olin jo kerennyt luovuttamaan, mutta päätin että nyt olisi jälleen aika kokeilla josko se onnistuisi. Onneksi asioiminen tapahtuu sentään häkissä eikä huoneiston joka nurkassa, mutta olisi silti mukavaa jos vessaa siivotessa ei tarvitsisi pestä koko häkkiä... Olen kovin lueskellut miten tämä opettelu onnistuisi, mutten ole saanut mitään tulosta. Iskuni häkin pohjan kokonaisvaltaista pisuttelua vastaan on ottaa kaksi vessalaatikkoa käyttöön niihin nurkkiin joihin pissat useimmiten tehdään. Peukut pystyyn! :) Kismo on kyllä leikkaamaton murkkupoika vielä, joten toivon ajan kuluessa sen rauhoittuvan hieman ja oppivan sitten vessallekin.




Kismo laatikon kannen päällä, taitaa olla hieman viileämpi alusta tai muuten vain hauskaa.
Silittelyn ja varsinkin nostelunkin kanssa meillä on ollut ongelmia. Välillä saa silitellä aika paljonkin kun antaa herkkuja ja hyvänä päivänä ilmankin herkkuja. Nostelu ei taasen onnistu ainakaan minulta yksinään. Heti kun meinaankin ottaa kiinni niin alkaa niin helkkarinmoinen rimpuilu ettei ole mitään mahdollisuuksia saada kunnon otetta. Tätäkin pitäisi varmasti harjoitella, mutta kun se on tosiaan niin hirmu hankalaa yksin. Kiinni oton jälkeen ollaan taas arempia eikä silityksiä kaivata kuin joskus viikon päästä seuraavan kerran.


4 kommenttia:

  1. Mites Kismon vessattelu menee? Meidän Allu tekee pisut hienosti laatikkoon, mutta kakkii pitkin häkkiä ja kyllä niintä papanoita tulee pitkin asuntoa kun se hyppii innoissaan koiran kanssa. Mutta koira taas syö kaikki papanat niin täällä on kuitenkin siistiä. Allu on juuri eilen kastroitu ja nyt saa katsoa että muuttuuko luonne. Ainakin toivon että ruikkiminen loppuu. Allu aina ruikkii minun nilkoille ja koiran päälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kysymästä, kyllä se suht hyvin menee jo. Täytyy vaan pitää vessa tosi siistinä niin tekee kai paremmin asioitaan sinne. Papanoita tulee kyllä häkin ulkopuolellekin välillä vähän enemmän ja välillä vähän vähemmän. Häkkiin oon nyt laittanu pohjalle noita pellettejä ja vessaan purua.
      Jotkut ovat sanoneet että kun ovat huomanneet kanin menevän semmoseksi että papana tai pissa olisi tulossa niin on siirtänyt vessaan, mutta Kismosta en kyllä huomaa koskaan. En tiedä auttaako, mutta tällä hetkellä pyrin vain siivoamaan mahdollisimman usein papanat ja pisut pois sieltä mihin en niitä halua.
      Kismoa en ole vielä leikannut, mutta sekin olisi varmaan edessä. Olisikin kiva kuulla muilta että minkälaisia muutoksia ovat huomanneet kastroinnin jälkeen.

      Poista
  2. Hei vielä!
    Ajattelin kertoa vähän kokemuksia Allun kastroimisesta. Allu on minun neljäs kanini ja ensimmäinen jonka olen leikkauttanut. Herra on rauhottunut positiivisessa mielessä. Aikaisemmin se vaan hyppi pitkin asuntoa, "röhki" ja etsi kohdetta jota astua. Eipä enää. Allulla lähti mielenkiinto pehmoleluja ja koiraa kohtaan 2-3 päivässä ja leikkauksen jälkeen se ruikki enää kahdesti ihan ensimmäisinä päivinä. Muutenkin Allu on tyytyväisempi ja iloisempi kani. Itse leikkauksen jälkeen Allu oli saman illan ja seuraavan päivän normaalia väsyneempi, mutta söi ja touihusi tavalliseen malliin. Pidin sen pari päivää isossa häkissään, koska isot loikat saattavat tehdä sen että ompeleet aukeavat. Valitsin eläinlääkärin mm. sen perusteella kuinka kauan ne pitää kanin siellä nukutuksen jälkeen. Allu sai herätä eläinlääkärin luona ihan rauhassa ja istuskeli heiluen ja huojuen kuljetuskopassaan kun menin hakemaan. Jotkut eläinlääkärit kotiuttavat kanit niin nopeasti että ne makaavat kyljellään peitteiden alla ja omistajan pitää kääntää kanin kylkeä 10-15 min välein. Se on minun mielestäni aivan liian aikaisin. Kaiken kaikkiaan Allu toipui hienosti ja nopeasti. Perjantaina kun se kastroitiin niin sunnuntaina se jo teki korkeita iloloikkia :D

    VastaaPoista
  3. Kiitos hyvistäuutisista, ihanaa että Allun leikkaus meni noin hyvin. :)EHkä Kismollakin on tuo leikkaus edessä, varsinkin jos se saa tyttökaverin jossain välissä. :)

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.